Kenen jälkiä nyt korjataan?
Lehtikirjoitus 14.6.2024
Kiitos tulevaisuusdemari Mikko Valtoselle kolumnista (UM 14.6.). Minulle tuli tarve kurkistaa menneisiin päätöksiin, tekoihin ja seurauksiin.
Suomen bruttokansantuote ei ole käytännössä noussut 2008 olleeseen tasoon toisin sanoen taloutemme ja hyvinvointimme ei Suomessa ole kehittynyt – keskiluokan asema on kurjistunut. Tätä kohta reilut 15 vuotta kestänyttä taantuvaa taloustilannetta on edelliset hallitukset yrittäneet paikata ottamalla lisää velkaa. Vuonna 2008 valtionvelkaa oli 54 miljardia euroa (28 % bkt:sta), viime vuoden 2023 lopulla velkamäärä oli 156 miljardia euroa (55,4 % bkt:sta). Edellinen Marinin hallitus kunnostautui ottamalla noin 40 miljardia uutta velkaa. Valtion budjetti vuodelle 2024 on 87 miljardia euroa – velkaa siis lähes kaksinkertainen määrä. Nykyinen hallitus pyrkii pienentämään ylisuureksi kasvanutta velkataakkaa, emme voi enää ottaa lisävelkaa, jotka jäävät tulevien sukupolvien maksettavaksi. Nykyistä verotasoa, mikä oli vuonna 2022 OECD-maiden neljänneksi korkein, ei voi nostaa, vaan on haettava säästöjä nykyisistä toiminnoista.
Ilmastotoimet – kuinka paljon Suomessa ja Porvoossa tehdyt ilmastotoimet ovat vähentäneet kasvihuonepäästöjä, pysäyttäneet lajikatoa, lisänneet luonnon monimuotoisuutta tai laskeneet keskilämpötilaa tai puhdistaneet vesistöjä? Mitä näillä tähän mennessä Suomen mittakaavassa miljardien eurojen panostuksilla on saatu muuta aikaan kuin olemalla trendikkäästi ajan hermoilla. Ilmastonmuutoksesta messuaminen lisää vain ahdistusta ja näköalattomuutta nuorisissa ja epäuskoa vanhemmissa kansalaisissa. Yrityksissä keskitytään sellaisiin toimiin, mitkä joko tuovat lisää liikevaihtoa tai sitten säästävät kuluja, miten on laita julkisella sektorilla - suunnitellaan miljardiluokan kannattamattomia liikennehankkeita ?
1970-luvulla silloiset vallanpitäjät – eduskunta, työmarkkinaosapuolet- päättivät, että kansantalous saadaan kasvuun lisäämällä naisten osuutta työelämään. Parin sukupolven jälkeen nähdään karut tulokset tästä sinänsä hyvää tarkoittaneesta muutoksesta: lapset laitostetaan jo alle vuoden vanhana yhä suurempiin päiväkoteihin, vanhemmuus on ulkoistettu varhaiskasvatukselle ja kouluille. Vanhemmat ovat nykytermein uupuneita ruuhkavuosista.
Vuonna 2015 silloisen opetusministerin (Kiuru) johdolla alkoi koulussa ja nyt jopa varhaiskasvatuksessa oppimateriaalien digitalisointi. Seuraukset näkyvät nyt heikentyneinä oppimistuloksina – tämä koskee lukutaitoa, luetun ymmärtämistä, laskentaa sekä kirjoitustaitoa. Perustaitojen sijaan osataan nyt tökkiä näyttöä sormella. Yleisen ylidigitalisoinnin (some) myötävaikutuksella ovat lasten mielenterveysongelmat kasvaneet hälyttävästi. Koronavuoden 2022 sulkemis- ja eristyspäätöksien seurauksia korjataan vielä monta vuotta.
Suomessa media kampanjoi ja varoitteli ansiokkaasti ennen EU-vaaleja mahdollisesta äärioikeiston tai laitaoikeiston noususta. Oliko lopputulos halutunlainen - äänestysprosentti vaaleissa laski edelleen ja äänivyöry keskittyi yhdelle marxilaiselle ehdokkaalle.
Työmarkkinoilla ei demarien vastustamisen takia saatu aikaan viime vuosikymmeninä ratkaisevia ja merkittäviä mm. tuottavuuteen liittyviä uudistuksia. Nyt taitaa olla viimeiset mahdollisuudet tehdä muutoksia kohti parempaa tulevaisuutta.
Kallis utopia – vihreä siirtymä – hinnalla millä hyvällä
Lehtikirjoitus 12.4.2024
Vaikka olemme Porvoossa vasta vuoden 2030 hiilineutraalius- ja kiertotaloustavoitteiden alkupuolella, on meille porvoolaisille asukkaille tämä vihreän siirtymä tullut jo nyt kalliiksi. Maanhankintarahastoa on kasvatettu (jopa koronatuilla) myös suojeltavan maan hankkimiseksi, päällystettyjä katuja on maalattu punaisiksi, uusia pyöräteitä on rakennettu, Itärata Oy:n hankkeeseen sijoitettu yli 10 miljoonaa euroa, pk-yritysten vihreän siirtymän rahastoon on varattu 10 miljoonaa euroa, torihankkeeseen varattu 10 miljoonaa, ABC-aseman liityntäpysäköintiin on varattu 8 miljoonaa, paikalliseen joukkoliikenteeseen ollaan panostamassa 3-6 miljoonaa euroa vuodessa. Erilaisiin vihreän siirtymän vihertäviin konsulttiselvityksiin on kulunut useita satoja tuhansia euroa. Nopeasti arvioituna reilut 50 miljoona euroa on kulunut tai varattu vihreään siirtymään.
Tällainen varojen käyttö on mahdollistunut ylisuurten yhtiöverotuottojen ansiosta. Porvoossa kaupungin menot ovat viime vuosina kasvaneet selvästi enemmän kuin kuntatalouksissa keskimäärin. Mitä näillä panostuksilla on saatu aikaiseksi? Onko Porvooseen saatu suuria miljardiluokan vihreän siirtymän investointeja, joita eri valtiot kilvan tavoittelevat? Onko ilmanlaatu parantunut, lämpötilan nousu taittunut, lajikato vähentynyt, autoilu vähentynyt, pyöräily ja kävely lisääntynyt, kaupungin verotuotot kasvaneet tai toiminnan kuluissa syntynyt säästöjä? Mitä me kuntalaiset olemme tästä hyötyneet tai saaneet?
Tarkemmin utopioista
Itärata ei tule lähivuosikymmeninä toteutumaan. Toteutuksessa ei ole mitään taloudellista järkeä. Hankkeesta tulisi irrottautua ja vapauttaa toimenpidekiellossa jo vuosia olleita maa-alueita uudelleen aktiiviseen kehittämiseen ja rakentamiseen.
Paikalliseen joukkoliikenteeseen panostaminen tuntuu käsittämättömältä. Porvoossa ei ole edellytyksiä joukkoliikenteeseen. Täältä puuttuu joukot. Lisäksi 75-80 % asukkaistamme asuu noin kolmen kilometrin säteellä torista, tuleva rakentaminen keskitetään keskusta-alueen tiivistämiseen, kauppa- ja muuhun asiointiin tarvitaan autoa, niin millä perusteella haluaisimme satsata miljoonia euroja vuodessa joukkoliikenteeseen. Sehän on kuin irvikuva kiertotaloudesta - linja-autot ajelevat reiteillään ilman matkustajia suurimman osan päivästä.
Porvooseen on rakennettu miljoonilla euroilla uusia kävely- ja pyöräilyteitä, jotka ovat suurimman osaa vuotta sangen autiona – ymmärrettävistä vuodenaikoihin liittyvistä syistä. Niiden ylläpito maksaa, kuten muidenkin teiden. Terveyspoliittisten tavoitteiden ( HYTE ) kannalta ei liene olevan tarkoituksenmukaista siirtää kävellen ja pyöräillen liikkuvia ihmisiä linja-autojen käyttäjiksi.
Olisiko nyt ajatteluumme ja päätöksentekoon aikalisän paikka? Jälkiviisaasti voisi todeta, että alussa mainituilla"tulevaisuuden" hankkeiden ja rahastojen panostuksilla olisi Kokonniemen hanke jo aika pitkälle rahoitettu laajemmallakin toteutuksella ilman massiivista velanottoa. .
Kokonniemen liikuntakeskuksen hankkeesta
lehtikirjoitus 19.3.2024
Porvoon kaupunginvaltuustolle markkinointiin tämä hanke vuonna 2022 olevan Suomen paras kaupunkiliikuntakeskus. Hankkeen laajuutta esiteltiin seuraavasti - Porvoon kaupungin suora panostus hankkeeseen olisi 20-25 miljoonaa euroa, toinen samansuuruinen osuus tulisi yksityiseltä puolelta. Tämän lisäksi liikenne- ja muiden järjestelyiden tekemiseen kaupunki varautuisi noin 10 miljoonan euron investointeihin. Kyllähän tällaista hanketta kannatti.
Nyt vuonna 2024 tilanne on muuttunut, puhutaan Porvoon 60-70 miljoonan euron panostuksesta, joko lainaamalla ja/tai takaamalla kaupungin omistamalle yhtiölle. Kun tiedostetaan Porvoon julkisten investointien budjettiylitykset, voimme varautua nykyehdotuksilla 85-100 miljoonan euron hankkeeseen. Porvoon kaupungin strategian mukainen valtuustokauden investointikatto ja investointirajat on siis unohdettu.
Hanketta voidaan perustella nykyisten rakennusten huonolla kunnolla, mutta mitä uudella massiivisella investoinnilla on tarkoitus saada aikaiseksi? Palveleeko uudet hallit vain urheiluseuroja ja niiden jäseniä? Tavoitellaanko tässä millaisia urheilullisia tason nousuja?
Mitä ne voisivat saada aikaiseksi? Kenelle niistä on iloa?
Pelkkä investoinnin paisuminen, lainojen ja korkojen takaisinmaksu ei ole ainoa huolenaihe. Tulevat käyttökulut ja niiden kattaminen askarruttaa. Mielestäni on hölmöläisten hommaa investoida mittavat summat rahaa ja pitää sitten käyttöveloitukset lähes ennallaan. Tällöinhän muut kuntalaiset maksavat kunnallisverossaan hallien käyttäjien kuluja – se ei ole oikein. Kuntaa ja sen palveluita tulee kehittää tasapuolisesti mitään ryhmiä suosimalla muiden kustannuksella.
Tavoittaako ja houkutteleeko uudet hallit ja palvelut myös muita kaupungin asukkaita liikunnan pariin? Koululaisia ja seniorikansalaisia tulee rohkaista käyttämään liikuntakeskuksen palveluita, siksi matalan kynnyksen liikunnan ja muun tekemisen ja harrastamisen paikat tulee ehdottomasti sisällyttää suunnitelmissa mukana. Tämä tukisi kaupungin omia hyvinvoinnin ja terveyden ohjelmien tavoitteita. Jos nämä tilat poistetaan suunnitelmista, on tämä hanke sangen pienen piirin etuja koskeva hanke – onko hanke tällöin perusteltu kaupungin investointina?
Hankkeseen tulee sisällyttää monipuolinen ja viihtyisä kahvila/ravintolakonsepti, mikä palvelisi kaikkia Kokonniemen liikuntakeskuksen alueen palveluiden käyttäjiä, katsojia kuin saattajiakin. Tämä lisäisi Kokonniemen vetovoimaa. Kannattaa käydä tutustumassa Helsingissä Oodin kahvilaravintolapalveluihin – kävijät käyttävät näitä palveluja.
Keskittyisin Kokonniemen hankkeessa käyttäjiä palvelevien toimintojen laadukkaaseen ja kestävään toteutukseen sen sijaan että panostaisin koristeelliseen ulkokuoreen.
Lisää luovuutta kaupungin päätöksentekoon
Luin osin huvittuneena ja hämmästyneenä Uusimaasta (23.12.2023) artikkelia tulevan K-Citymarketin hybridirakennuksen hankkeen uusimmasta vaiheesta. Nyt on kaupungin viranhaltijat ja Keskon edustajat luovasti soveltaneet kaavassa ja päätöksenteon ehtona ja perusteena ollutta hotellia selittäen sen tarkoittaneenkin yleisesti majoitusliikettä. Tämä sallisi siis kaikenlaisen ammattimaisen huoneiston vuokraamisen kyseessä olevissa tiloissa.
Alun perin ymmärtääkseni kaavassa olleen hotellin piti tuoda uusia kokous- ja konferenssiasiakkaita Taidetehtaalle ja näin tukea sen toimintaa kohti kannattavaa liiketoimintaa.
Luovaa ratkaisua on tarvittu, koska majoitusalan toimijat ovat laskeneet hotellitoiminnan kannattavuuden heikoksi tai olemattomaksi eikä näin kiinnostusta ole löytynyt.
Tämä alemman tason majoituspalveluja tarjoava toimintamalli ei tule tukemaan Taidetehtaan liiketoimintaa. Porvoon kaupunki on jo tukenut Taidetehdasta sen olemassaolon aikana yli 10 miljoonalla eurolla ja näin tulee valitettavasti tapahtumaan jatkossakin.
Seuraava luova vaihe hankkeessa voisi olla huoneistohotellin muuttaminen asunnoiksi.
Kaupungin viranhaltijat voisivat ottaa luovuutta käyttöön Toukovuoren liikenteen sujuvoittamisessa ja pysäköintipaikkojen lisäämisessä. Valtuuston yksimielisestä päätöksestä on jo reilu vuosi ja me asukkaat edelleen odotamme kaupungilta toimenpiteitä ja muutoksia sujuvampaan arkeen.Artikkelissa todettiin myös, että rakennusluokka määräytyy suurimman käytettävissä olevan pinta-alan mukaan. Tällaisella luovalla ajattelulla saisimme Kuninkaanporttiin helposti uuden hypermarketin, kunhan vain muiden tavararyhmien pinta-ala on suurempi kuin päivittäistavaroiden.
Porvoon päättäjien aika keskittää huomio lapsiimme
ma 17.4.2023
Osallistuin 15.2.2023 kasvun -ja oppimisen lautakunnan jäsenille tarkoitettuun iltakouluun, missä esiteltiin laajasti varhaiskasvatusta ja opetustoimintaa Porvoossa. Kysyin tilaisuudessa siitä, onko koululaisilla omat koulukirjat. Sain tähän myöntävän vastauksen koulutusjohtaja Jari Kettuselta ja sivistysjohtajalta Sari Gustafssonilta. Tilanne on kuitenkin todellisuudessa sellainen, kuten Uusimaassa (14.4.) tuotiin esille, että oppikirjoja kierrätetään niin kauan, kun pysyvät koossa.
No, olisi ehkä pitänyt tarkentaa kysymystäni siten, että onko kaikilla oppilailla ikiomat koulukirjat, joihin se saavat tehdä merkintöjä tms.
Lapset – niin varhaiskasvatuksessa ja muussa perusopetuksessa – tulisi olla kaiken kasvun ja oppimisen toiminnan tärkein tekemisen, tukemisen ja kehittämisen kohde. Nyt keskitytään prosesseihin ja unohdetaan se rajapinnassa oleva lapsi ja hänen tarpeensa. Yleisesti ollaan huolestuneita siitä, että lasten oppiminen on heikentynyt, puhumatta kirjoitus-, luku-ja laskutaitojen laskusta. Tilannetta ei parantane se, ettei lapsille ole tarjolla omia koulukirjoja ja muuta oppimismateriaaleja. Tähän tilanteeseen on saatava muutos.
Tänä vuonna projekteihin on varauduttu jälleen reilulla 100 000 euron omavastuuosuudella. Koska yhteiskunta ympärillämme muuttuu, niin etenkin kielen ja kulttuurin omaksumisen parantamiseksi tarvittaneen erillisprojekteja ja niihin henkilöstöä, mutta uusia ikiomia kirjoja ja muuta oppimismateriaalia tulee olla kaikille tarjolla. Kustannus lienee noin 200 000 euroa vuodessa?
Porvoon teki taas "yllätyksellisen" 31 miljoonan euron positiivisen tuloksen. On suorastaan häpeällistä, ettei perusasioihin ja niiden kuntoon saattamiseen riitä varoja. Kaupunginhallitus esittää ajan hengen mukaisesti, että tuloksesta siirrettäisiin 10 miljoonaa euroa vihreän kasvun rahastoon? Meidän tulee nyt muuttaa ajatuksiamme ja toimintaamme. Lapsemme ja heidän kehittymisensä ja oppimisensa tulee asettaa etusijalle sanahelinää olevien abstraktien ilmastotavoitteiden sijaan. Koska tuloksesta ei voi käyttää varoja käyttötalousmenoihin, niin ehdotan perustettavaksi Lasten Oppimateriaalirahaston, josta sitten voidaan tarvittaessa käyttää varoja sinne, mihin lasten kasvatuksessa ja opetuksessa ensisijaisesti tarvitaan seuraavien vuosien aikana – toki siis projektiluontoisesti.
Jotta pääsisimme kohti strategista tavoitettamme tässä unelmiemme Porvoossa – paras arkenakin, meidän tulee panostaa oppimisen ja kasvamisen kaupunkiin. Näin toimien lasten ja nuorten hyvinvointi osaltaan paranisi ja eriarvoistuminen vähenisi. Sivutuotteena voitaisiin todeta yleisen oppimisympäristön ja viihtyvyyden sekä Porvoon koulujen sijoitusten paraneminen erilaisissa kouluvertailuissa.
Onko meillä edessä uusi omaisuuden jako 1990-luvun malliin ?
Hintojen raju nousu
Meillä on nyt käynnissä ennennäkemätön - ainakin useampaan vuosikymmeneen koettu - hintojennousu. Yhtäkkiä korona ja Ukrainan sota saavat hyvän syyn energian, polttonesteiden ja sitä kautta kaikkien muidenkin palvelujen ja tuotteiden hintojen rajuun nousuun. Inflaatio köyhdyttää etenkin omillaan toimeentulevaa keskiluokkaa - kokonaiskysyntä tulee laskemaan selvästi, koska palkkojen kehitys ei seuraa hintojen nousua. Häviäjänä on tavallinen keskituloinen kansalainen.
Polttonesteet
Viime syksystä 2021 tähän päivään on bensiinin hinta nousuut jopa 80 % ! Minusta on pöyristyttävää, että valtionomistama yhtiö Neste Oyj on antanut positiivisen tulosvaroituksen, koska polttonesteiden jalostuksen marginaalit ovat nousseet. Valtiohan hyötyy tilanteesta keräämällä rahaa autoilijoilta valmisteveroina, nousseena ALVina sekä myös osinkoina Nesteeltä. Muualla Euroopassa ovat valtiot tulleet hintojennousua vastaan alentamalla polttoaineveroja helpottaakseen kuluttajien arkea.
Miksi ei Suomessa ? Ajan työmatka-ajoa joka päivä reilut 100 km omalla autolla, kulut ovat kasvaneet kuukausitasolla lähes 250 € , vuositasolla tämä tarkoittaa noin 2 750 €. Muusta kulutuksesta on pakko tinkiä, jotta on varaa käydä töissä. Tilanteessa ei ole järkeä.
Energia
Energian hinnat lähtivät saman tien nousuun, kun eduskunta määräsi maksimituottorajan sähkön siirtohinnoille. Hyvää tarkoittanut lakimuutos itseasiassa lisäsi tavallisen keskiluokkaisen kansalaisen kuluja ja veroja. Paikallinen sähköyhtiö ilmoitti nostavansa energian hintaa 30 %.
Asunnot
Asuntojen hinnat ovat kuusinkertaistuneet vuosituhannen vaihteesta , kun siirryimme markasta euroon. Tällä tavalla pankit, joiden hallinnassa asuntokauppa käytännössä on, ovat diskontanneet itselleen suurten ikäluokkien asuntovarallisuuden eli perinnöt, koska jälkipolvet ovat ylivelkaantuneet kalliiden uudiskohteiden hintojen myötä, myös isot taloyhtiölainat saattavat olla realisoitumassa asukkaiden maksettaviksi, nousevita koroista ja muista maksuista puhumatta. Rakentaminen on jo hiipunut ja asuntojen myyntiajat selkeästi pidentyneet. Onko meillä odotettavissa pahimmillaan asuntojen hintojen romahdus ja sitä kautta omaisuuden uusjako , kuten kävi 1990-luvan lamassa. Asumistuesta tulisi luopua , ainakin pysyvänä tukijärjestelmänä. Tämä tukihan toimii automaattisena tulonlähteenä sijoitusasuntoyhtiöille ja -henkilöille. Valtion tehtävä ei voi olla tukea tällaista toimintaa usealla miljardilla eurolla vuosíttain. Lyhytkestoisena tukena yllättäviin elämänmuutoksiin asumistuki on paikallaan.
Ruoka
Meidän kuluttajien rooliksi jää vain seurata, kuinka paljon hinnat nousevat. Yksilön kannalta hintojen nousu voi johtaa heikentyvään terveydentilaan, koska ostoskoriin valitaan edullisimpia, prosessoituja, vähemmän terveellisä elintarvikkeita ja tuotteita, koska rahat eivät enää riitä entisenlaiseen kulutukseen.
Yhtenä suurena ongelmana meillä Suomessa on se, että toiminnot ovat useilla aloilla liiaksi keskittyneet muutaman toimijan varaan mm. energia-, polttonesteiden tuotannossa ja jakelussa, ruoanjalostuksessa, tukku-ja vähittäiskaupassa ja liikenteessä. Me olemme näiden toimijoiden armoilla, koska valinnanvaraa tai vaihtoehtoja ei ole.
Nyt olisi meidän Perussuomalaisten aika toimia määrätietoisesti kansalaistemme puolesta ennenkuin on liian myöhäistä.
Blogi
Tehdään maailman onnellisimmasta kansasta myös maailman tervein ?
Meitä suomalaisia ja muitakin ihmisiä ympäri maailmaa on peloiteltu korona-pandemian takia kohta jo kaksi vuotta.
Suomessa on kuollut viimeisen kahtena vuonna noin 110 000 henkilöä, joista noin 1 500 henkilön kuolinsyy liittyy koronaan. Näiden menehtyneiden henkilöiden keski-ikä on ollut yli Suomen elinikäodotusten keskiarvojen, lisäksi he ovat olleet monisairaita.
Kokonaiskuolleisuus ei ole siis lisääntynyt. Ovatko poikkeustoimet olleet tehokkaita vai onko kyseessä sittenkin kohtuullisen vaaraton tauti ? Kohta jo kaksi vuotta jatkunut valtamedioiden ylläpitämä peloittelu pandemiasta ja mahdollisista vaaroista on johtanut siihen , että maailman onnellisin kansa on täynnä ihmisiä, jotka kärsivät masennuksesta, syrjäytyneisyydestä ja mielenterveysongelmista. Suunnitellut ja toteutuneet koronatoimet ovat lisänneet segregaatiota eli eriytymistä ja päätökset ovat olleet usein perustuslain tai sen hengen vastaisia.
Hallitus ja muu yhteiskunta on satsannut korona pandemian hoitoon miljardeja, mitä sillä ollaan saatu aikaiseksi ? Muutama tuhat ihmishenkeä säästynyt ? Yhteiskuntamme jäsenet ovat olleet ihmeissään, hämmästyneitä, epäuskoisia ja peloissaan ja pahimmillaan ilman uskoa tulevaisuuteen - mielestäni toimet ovat olleet ylimitoitettuja saavutettuja tuloksia silmälläpitäen. Historiassa kaikki pandemiat ovat vaikuttaneet maailmassa pari vuotta , kunnes väestö on saavuttanut immuniteetin. Nykyisessäkään pandemiassa rokotteet eivät ole estäneet tartuntoja.
Ehdotankin seuraavaa, jotta meistä tulisi myös maailman tervein kansa.
Yleisin kuolinsyy Suomessa on sydän-ja verisuonisairaudet , noin 11 000 tapausta vuosittain. Valtamediat voisivat keskittää tästä aihealueesta pääuutiset ja teeman aina maanantaisin. Sanomalehdissä vähintään 4-6 sivua aiheen tiimoilta, Ylessä heti aamutv-lähetyksiin asiantuntíhjat keskustelemaan, koko päivän uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa tuodaan asiaa ja sen vakavuutta esille ja lopulta teemapäivä huipentuu asiantuntija keskusteluun illan A-studiossa. Ajan kuluessa tuotetaan lisäksi koskettavia tarinoita kärsivistä ihmisistä.
Tiistaina aihealueena olisi syöpä ( noin 11 000 kuolemaa vuosittain ). Keskiviikkona diabetes ( 2 500 kuolemaa )ja liikalihavuus. Torstaina alkoholi-ja muut riippuvuudet. Perjantai olisi edelleen virallinen korona päivä. Lauantaina koostettaisiin viikon dramaattiset tapahtumat ja tarinat. Sunnuntai olisi lepopäivä, pientä muistutusta toki voisi olla tulevan viikon aiheista....
Tällä tavalla toimittaisiin sitten pari vuotta. Lisäksi vallassapitäjät loisivat lisää ehtoja, rajoituksia ja leimaamista sekä muita eriytymistoimia. Olisiko lopputuloksena maailman tervein kansa vai jotain ihan muuta ?
Yksilön vastuulla on huolehtia itsestään ja lähimmäisistään. Yhteiskunnan päättäjien tulee huolehtia, että heidän päätöksensä ovat perustuslakimme mukaisia ja näin luovat päätöksillään sellaisen yhteiskunnan, jossa on hyvä elää ja on turvallista.
Riittääkö rahat hoivaan ja turvaan - miten tästä selvitään osa 1
Aluevaalien lähestyessä yhä useampi kunnan asukas ja vaaliehdokas on tuonut ilmi huolestumisensa resurssien eli rahojen riittävyydestä tulevaisuudessa. Asiaa tulee mielestäni lähestyä kahdesta näkösuunnasta. Ensimmäisenä Suomen valtion tekemiset ja yhteiskunnan roolitukset.
Valtiontalous
Suomessa bruttokansantuote on ollut lähes samalla tasolla kohta jo 15 vuotta, noin 240 miljardia euroa. Varallisuutta ja vaurautta ei siis ole maassamme näinä vuosina juuri kehittynyt. Olemme kuulleet vuosien saatossa eri hallitusten menoleikkauksista ja kipeistä - usein heikkotuloisia kohtaan - olleista leikkauksista. Kuitenkin valtion budjetti on kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2022 41 %, samaan aikaan valtion velka on kasvanut 121 % ollen nyt 144 miljardia euroa! Mihin tuo budjetin noususumma 46:sta 65 miljardiin euroon on mennyt?
EU
Olemme olleet EU:n nettomaksajia koko jäsenyytemme ajan. Jotta vuosittaisilta 3-5 mrd euron lisäkuluilta vältyttäisiin, meidän suomalaisten tulee vastustaa kaikkia lisämaksuja tuovia hankkeita mm. elvytyspaketin kaltaisia toimia tai kansainvälisestä rajavalvonnasta puhumatta. Keskitytään hoitamaan ensin omat asiamme kuntoon, sitten meillä riittää resursseja auttaa muitakin. Vaikutus lienee 1-3 miljardia vuosittain.
Verotus ja maksut
Julkisen talouden osuus on kestämättömän suuri yksittäisen ihmisen näkökulmasta. Käytännössä maksamme veroja ja veroluonteisia maksuja noin 70 -80 % tuloistamme! Valtion-ja kunnallisverot 25-40 %, työntekijän eläkemaksut 5-7,5 %, ALV 14-24 %, valmisteverot polttonesteissä, alkoholissa, tupakassa, erilaiset lupamaksut, terveydenhuollon asiakasmaksut, liikuntapaikkojen käyntimaksut, pysäköintimaksut, Yle-vero, kirkollisvero yms. Tällainen verottaminen ja maksujen kerääminen ei voinut olla lisäämättä kannustinloukkoja. Ei siis ihme, että työnteko ei enää kiinnosta, kun helpommallakin tulee toimeen. Meidän tulee huolehtia etteivät kunnan asukkaan verot ja maksut nouse aluevaalien jälkeen uusilla hyvinvointialueilla.
Yritystuet
Vaikka yleisesti keskustellaan tuotekehitys-ja innovaatiokulujen vähäisestä tasosta, yhteiskunnan eri toimijat ovat liikaa julkisen vallan rahoituksen armoilla ja ehdoilla. Rahoitusta ja resursseja anovat niin isot kuin pienet yritykset, maatalouselinkeino, kunnat, kuntayhtymät, erilaiset järjestöt. Näillä kaikilla on omat vahvat etujärjestöt ja lobbaajat jotka huolehtivat siitä että saavat kyllä osansa valtion resursseista. Yksityisen liiketoiminnan ei tule perustua julkisen vallan tukeen ja armoilla olemiseen vaan itsessään kannattavaan, kehittyvään ja kasvavaan liiketoimintaan. Riskirahoittajia ja -rahaa löytyy kyllä maailmalta. Valtion ja julkisen vallan tulee olla mahdollistaja ei rahoittaja - rahoituksesta pidättäytyminen tuo helposti jopa 5 miljardin vuosittaisen säästön.
Normitalkoot
Useampi hallitus on puhunut normitalkoista ja byrokratian karsimisesta. Meidän tulee tehdä vallitseviin asioihin ja käytäntöihin muutoksia. Yhteiskunnan tulee olla mahdollistaja ei lisäpalveluja ja lisätehtäviä kehittävä ja määrittävä taho. Koska rahat eivät riitä valtiolla eikä kunnilla, eikä ehkä tulevilla hyvinvointialueilla, niin miksi ihmeessä säädetään uusia lakisääteisiä toimia ja kiristetään normeja, joita ei nykyiselläänkään pystytä rahoittamaan saati toteuttamaan. Säästötavoite tässäkin voisi olla 5 miljardia euroa vuodessa.
Maahanmuutto
Kolmas iso menoerä on nykyiset maahanmuuttokulut ja tehottomat toimet. Meidän tulee nopeuttaa ja tehostaa kotouttamista ja tehdä se jollakin lailla pakolliseksi työllistymisen parantamiseksi ja tukien myöntämisen ehdoksi. Nykyinen tapa toimia maksaa suomalaisille 3-5 miljardia euroa vuodessa. Tämä on rahoitettu velkarahalla. Työllistymisasteen parantuessa nykyisestä noin 20 %, tukien tarve pienenisi jatkossa luonnostaan.
Näillä toimilla valtion talous saataisiin tasapainoon, velanoton tarve vähenisi, ja velanmaksu voisi alkaa. Näin rahaa ja resursseja riittäisi hyvinvointialueille hoiva-ja turvapalveluihin, aina sinne etulinjaan saakka.
Muutosprosessia ei saa jättää ainoastaan virka-ja luottamusmiesten varaan, vaan tulosten saamiseksi tulee palkata organisaatioiden saneerauksen ammattilaisia toteuttamaan muutokset.
Riittääkö rahat hoivaan ja turvaan - miten tästä selvitään osa 2
7.1.2022
Aluevaalien lähestyessä yhä useampi kunnan asukas ja vaaliehdokas on tuonut ilmi huolestumisensa resurssien eli rahojen riittävyydestä tulevaisuudessa. Asiaa tulee mielestäni lähestyä kahdesta näkösuunnasta. Tässä toisessa osassa käsittelen asiaa hyvinvointialueen ja kunnan näkökulmasta.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Suuri haaste on alussa se, että hyvinvointialueilla on suuri vastuu, mutta ei vielä valtaa. Alussa toimitaan valtion rahoituksen puitteissa. Uuden hallinnon tulee rakentua siten, ettei hyvinvointialueen kokonaiskulut eivät lisää kuntalaisen kuluja. Toivottavasti tämä on ollut Sote-uudistusta valmistelevan väliaikaisen toimielimen tavoitteena. Väliaikaiseen toimielimeen kuuluu 15 jäsentä, 13 tulee kunnista, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueista sekä erityishuoltopiiristä yksi ja pelastuslaitoksesta yksi henkilö.
Se lienee selvää, että uusi hallintomalli tuo lisäkuluja, mutta vastaavasti säästöjä pitää löytyä kuntapuolella - kaikissa seitsemässä alueemme kunnassa. Säästöjä syntyy ja haetaan yritysten fuusioissa eli yhdentymisissä, miksei tämä toimisi myös julkisella puolella.
Miten palvelut tuotetaan ja toteutetaan
Tulevaisuus näyttää, mikä on meille paras tapaa toteuttaa palvelut uudella Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella ja sinun kunnassasi. Palvelut tulee järjestää siten, että ne toimivat sinun - asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman vaivattomasti ja laadukkaasti ja palvelujen tuottajan näkökulmasta myös kustannustehokkaasti. Mitään vaihtoehtoa ei kannata sulkea pois - julkinen, yksityinen, kolmas sektori, toisen hyvinvointialueen toimija tai tuottaja.
Organisaatiot ja niiden toiminta
Alueuudistus on oivallinen hetki tutkia ja parantaa organisaatioiden tehokkuutta ja tapaa toimia.
Rakennetaanko organisaatiot asiakasta vai prosessia varten? Tapa toimia on melko erilainen, kun vertaa yksityisen lääkäriaseman ja esimerkiksi Porvoon terveyskeskuksen toimintaa. Tässä muutamia vertailuja käytännöistä. Yksityisellä voi varata vastaanottoajan internetin kautta tai puhelimella (johon vastataan nopeasti), julkisella puolella olet puhelinjonossa, jonka jälkeen takaisinsoiton yhteydessä hoitaja pohtii, millaisen ajan tarpeessa olet, jos lainkaan. Yksityisellä puolella lääkäri sanelee koneelle potilaskäynnin, minkä toinen henkilö kirjoittaa sitten puhtaaksi järjestelmään. Julkisella puolella lääkärin aika menee tallentamiseen. Yksityisellä lääkäriasemalla on kymmeniä ellei satoja lääkäreitä ja muutama hoitaja, julkisella puolella asia on toisin päin. Yksityisellä puolella on muutama vastaanottovirkailija, jotka hoitavat asiakaskohtaamiset ja paperityöt laskutusta myöten. Julkisella puolella tämäkin toiminto on ulkoistettu.
Mikä on toiminnan tarkoitus - yksityinen puoli on organisoitu siten, että päähuomio on tehokas toiminta, näin myös tuotot kasvavat. Julkisella puolella on mielestäni keskitetty prosesseihin ja raportointiin sekä niiden kehittämiseen. Tässä kehityksessä tuntuu unohtuvan niin asiakkaat kuin työntekijät. Toki erikoissairaanhoito vaatii oman tavan toimia ja organisoitua. Uskon kuitenkin, että asiakkaiden sekä henkilöstön tyytyväisyys kasvaa, kunhan vanhoillisia rakenteita, toimenkuvia ja työnjakoja puretaan perusterveyspalvelujen puolella kuitenkaan vaarantamatta potilasturvallisuutta.
Tällöin voisi riittää aikaa enemmän siellä etulinjan asiakaskohtaamisissa ja ottaa vastaan Matti Meikäläisen sen sijaan, että hän olisi vain kasvoton numero 67.
Verotus ja maksut
Meidän tulee huolehtia etteivät kunnan asukkaan verot ja terveyshuollon maksut nouse aluevaalien jälkeen uusilla hyvinvointialueilla. Ylimääräistä rahaa ei ole eikä tule kuin säästämisen kautta. Ennakoivalla toiminnalla ja nopealla reagoinnilla asiakkaan tarpeisiin säästetään varoja, jotka tulee sitten edelleen ohjata ennaltaehkäiseviin toimiin. Näin kuntalaisten elämisen laatu ja toimintakyky paranee.
Kunnan rooli
Terveyden edistäminen jää joka tapauksessa kunnalle jollakin tavalla. Mutta onko Porvoossa Kokonniemen mittava urheilupuistohanke laajimmillaan noin 100 000 000 eurolla järkevä ja taloudellinen tapa vai löytyisikö jokin selkeästi edullisempi, maanläheisempi ja ympäristöystävällisempi kaikkia kuntalaisia palveleva vaihtoehto. Tällaista vaihtoehtoa ei ole esitelty luottamusmiehille.
Hyvinvointialueen edustajat sitten päättävät, mitä palveluja ja missä laajuudessa he ostavat kunnilta näitä terveyden edistämiseen liittyviä palveluja.
Kiinteistöt
Parin vuoden päästä odottaa mielenkiintoinen tilanne koskien kunnan sote-palveluihin tarkoitettuja kiinteistöjä. On sovittu, että hyvinvointialueet vuokraavat kunnilta näitä tiloja muutaman vuoden, mutta mikä on tilanne sen jälkeen? Päättävätkö hyvinvointialueen edustajat siirtyä sopimuskauden jälkeen toisiin ratkaisuihin ja tiloihin? Ostavatko ne kunnilta kiinteistöjä ja tiloja - millä rahalla? Toisaalta mikä on kunnan intressi toimia vuokranantajana, jääkö kunnille tyhjiä kiinteistöjä ja tiloja? Paljon avoimia kysymyksiä jotka vaativat paljon rahaa.
Katteettomien lupausten antaminen jatkuu vaalipäivään asti
Olen seurannut hieman ärsyyntyneenä hyvinvointialuevaalien eri vaalikeskusteluja ja paneeleja, missä hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat kertoneet saavutuksistaan, vaalilupauksistaan ja teemoistaan. Viimeisten hallitusten ja eduskunnan päätökset ovat olleet vahvasti ristiriidassa nyt esitettyjen saavutusten ja lupausten kanssa mm. hoitajamitoitus on itse asiassa vähentänyt hoitopaikkojen määrää, jotta hoitajamitoituksessa on pysytty.
Rahoitus
Eduskunta on tähänkin saakka määritellyt itse valtionosuuksilla, kuinka paljon kunnat, sairaanhoitopiirit ja kuntayhtymät ovat saaneet rahaa ja resursseja sote-palveluihin ja pelastustoimeen.
Tämä ei aluevaalien myötä muutu ainakaan pariin vuoteen. Valtiolla (virkamiehet ministeriöissä sekä eduskunnalla) on edelleen valta määrittää resurssit. Hyvinvointialueille jää palveluiden järjestämisen vastuu. Tässä on ristiriita, ei voi olla vastuuta ilman valtaa. Haluaako eduskunta luopua tästä vallasta - jos ei mihin aluehallintoa tarvitaan? Olisiko riittänyt kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit?
Toimintojen supistukset
Sote-resursseja on vuosikausia vähennetty ja toimintoja supistettu tai palveluja muutettu avohoidoksi ja kotihoidoksi ts. laitospaikkoja on vähennetty jopa 40 % kaikilla sektoreilla.
Siksi terveysviranomaiset on olleet paniikissa kohta jo kolmatta vuotta, koska tehdyt supistukset eivät ole ottaneet huomioon mahdollisia pandemiatilanteita. Miettikää koko pandemian ajan noin 50 henkilöä tehohoidossa (onneksi) Suomessa ja terveydenhuolto paniikissa. Yksi vakava matkustajalentokoneonnettomuus ilmeisesti kaataisi nykypäivänä koko terveydenhuoltomme.
Olen samaa mieltä THL:n Mika Aaltosen kanssa, että terveydenhuollon kapasiteetti tulisi rakentaa siten, ettei kaikkia sen osia ja palveluita koskaan edes tarvittaisi. Tämän ajatuksen voi lainata yli 60 miljardia euroa maksaneista uusista hävittäjistä - toivehan on, ettei niitä tarvitsisi ikinä käyttää tositoimissa.
Miksi olemme velkaantuneet?
Nyt täytyy muuttaa ajattelua, päätöksiä ja toimintoja kaikilla hallinnon tasoilla. Viimeiset toistakymmentä vuotta Suomen valtio ja myös kunnat ovat eläneet velaksi. Vaikka raha on ollut käytännössä ilmaista, velalle on tulossa hinta eli korkoa jossakin vaiheessa. Ylivelkaantuneena lainaa ottaneet ovat rahoittajien armoilla - tämän tietää yksityishenkilökin.
Mistä valtion velan kasvu johtuu: olemme olleet EU:n nettomaksaja, yli miljardi euroa joka vuosi, olemme osallistuneet elpymisrahastoon, nettomaksu suomalaisille yli 3 miljardia euroa, valtio ja sen eri instanssit tukevat yrityksiä tuotekehitys-ja innovaatiorahoilla vuosittain noin 5 miljardilla eurolla, sijoitusasuntojen omistajia tuetaan vuokratuilla kohta jo kaksi miljardia euroa vuodessa,
Sipilän hallitus antoi yrityksille noin 1 miljardin vuosittaisen tuen, kun osa palkansaajien eläkemaksuista siirtyi palkansaajien itsensä maksettavaksi (lue palkanalennus 5,5-7,5 % ). Tällä muutokselle piti olla työllistävä ja investointeja lisäävä vaikutus. Yritysten taseet ovat parantuneet kohta yli 5 miljardia - voitot jaettu osinkoina ja vapaan pääoman tuloutuksina omistajille. Erittäin huono ja hallitsemattoman hidas pakolaisten kotouttaminen maksaa yhteiskunnalle noin 3 miljardia euroa vuosittain.
Jos edes osa edellä mainituista rahoista ja resursseita siirretään ja lisätään käytettäväksi asiakaspinnassa työskenteleville henkilöille niin sote- kuin muidenkin julkisten palvelujen etulinjaan, niin uskon, että suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus selkeästi paranee.
Olkaamme itsekkäitä ja toimitaan siten, että suomalainen ensin.
Sitten jos rahaa riittää jaettavaksi muille, tehkäämme myös niin.
Muistakaa äänestää!
Pitäisikö Porvoossa tarkastella uudelleen katujen kaavoitusratkaisuja?
15.2.2022
Olen huomioinut uusilla asuinalueilla mm. Johannesberg, Hornhattula, Haikkoo ja Toukovuori ja vanhemmillakin kuten Pormestarinkatu tai Harjutie sen, että kadut eli pääväylät ovat sangen kapeita. Tämä vallitseva käytäntö noudattaa Porvoon kaupungin strategiaa suosia pyöräilyä ja kävelyä autoliikenteen kustannuksella. Kesäkelillä kaksi henkilöautoa mahtuu helposti kohtaamaan toisensa. Jos kadun varteen on pysäköity auto, niin hyvälläkin kelillä ei enää ole tilaa molemmille, vaan toisen auton tulee väistää.
Miksi sitten autot on pysäköity katujen varteen? Tässä lienee yksi syy kaavoituksessa. Kiinteistöjen pysäköintipaikkojen määrä on riittämätön asukkaille - puhumatta vieraspaikoista. Uudet alueet on kaavoitettu siten, ettei siellä ole pääsääntöisesti kaupallisia palveluja. Useampilapsisessa perheessä lapset saattavat olla eri varhaiskasvatuksen yksiköissä hoidossa, kaupalliset ja muut palvelut ja harrastukset ovat kaukana. Auton tai useamman auton tarve perheissä on ilmeinen.
Tällöin usein perheen toinen auto tai vierailijoiden autot pysäköidään kadun varteen. Toukovuoressa on vastikään valmistunut kuuden kerrostalon lisäksi kaksi uutta kerrostaloa, ja neljä lisää on tulossa, yhteensä lähes 100 uutta asuntoa. Mihin näiden asukkaiden ja vieraiden autot on tarkoitus pysäköidä, koska kiinteistöjen paikoitusmääristä on edelleen tingitty.
Viime viikonloppuna lumimyräkkä toi esille katujen kapeuksista aiheutuneet seuraukset ja haavoittuvuuden. Koska kyseessä ei ole pääväylä, niin aurausta sai ymmärrettävästi odotella. Tällä välin autoja pysäköitiin osin jalkakäytäville, koska niitä ei enää erottunut kadusta. Lunta oli kadulla niin paljon, että käytössä oli enää yksi auraamaton ura. Aurauksen jälkeen käytössä oli yksi aurattu ura.
Tämä tilanne herätti ristiriitoja. Asukkaat valittivat kaupungin pysäköintivalvontaan siitä, ettei jalkakäytävillä enää pääse liikkumaan. Pysäköinnin valvonta kävi laittamassa autoihin huomautuslappuja ja jakamassa virhemaksuja väärin pysäköinneille. Pysäköintikieltoja ollaan kuulemma kaduille suunnittelemassa. Mihin asukkaat ja heidän vieraansa saavat autonsa jatkossa pysäköidyksi? Vaikka autokanta parin seuraavan vuosikymmenen aikana muuttuisikin, kannattaa muistaa, ettei hybridi- tai sähköautojen lataus taida onnistua katujen varsilla.
Toukovuoressa serpentiinitie on ollut paikoin niin jäässä, että turvallisuuden takia osa asukkaista ja vanhainkodin henkilökunnasta on käyttänyt paikoitellen joukkoliikenne/pyöräilykatua liikkumiseen. Nyt kuulemma tätä vaihtoehtoista katua ollaan sulkemasta autoliikenteeltä. Miksi?
Yhtenä syynä on käytetty sitä, että liikenteen salliminen saattaisi tukkia hälytysajoneuvojen liikennettä. Kun hälytysajoneuvo saapuu esim. Gammelbackasta, se on kohdannut aika monta valo-ohjattua risteystä ja mahdollista ruuhkapaikkaa ennen saapumistaan sairaala-alueelle.
Voisihan tuon turvallisemman reitin sallia talviaikaan, kun silloin siinä ei kuitenkaan käytännössä ole pyöräilyliikennettä. Määräaikainen ajo sallittaisiin liikennemerkeillä, silloin ei tarvitsisi tehdä kallista kaavamuutosta.
Vaikka tässä ei tavoitella Berliinissä tai Pariisissa olevia leveitä bulevardeja, niin kannattaisi miettiä tulevaisuudessa sen levyisiä katuja, että niissä on helppo ja turvallista liikkua ympäri vuoden.
Kaupungin kehittämisen tulee kuntalain mukaan olla tasapuolista kaikille kuntalaisille - olisiko katujen leventäminen yksi vaihtoehto ongelmien vähentämiseen ja elämään kohti Porvoon kaupungin strategista tavoitetta - unelmien Porvoota.
Polttoaineiden hinnassa on muutakin kuin veroja
Raakaöljyn hinta on viimeksi ollut yli 100 dollaria tynnyriltä vuonna 2014. Tällöin jakeluasemilla oli Autoalan tiedotuskeskuksen tilaston mukaan korkeimmillaan seuraavat hinnat: diesel 1,5 €/l, 95 1,66 €/l ja 98 1,73 € /l.
1990 - luvulla jakeluasemien mittareissa oli tarrat - veron osuus hinnasta 75 %.
Tammikuussa 2022 verojen osuus dieselin kuluttajahinnasta oli noin 50 % (59,48 senttiä/litra) ja bensiinin hinnasta noin 60 % (75,96 senttiä/litra). Polttoaineverojen tuotto valtiolle ei myöskään kasva bensiinin hinnan noustessa, sillä polttoaineen valmistevero on kiinteä, siis laissa kiinteänä senttimääränä litraa kohti asetettava maksu. Toki arvolisäveron määrä nousee valmistaja -ja jakelumarginaalien eli hintojen noustessa.
9.3.2022 hinnat ovat Helsingissä polttoaine.net sivuston mukaan: diesel 2,229 €/l, 95 2,199 €/l, 98 2,289 € /l. Diesel kallistunut edellistä huippuhinnoista siis 48,6 %, 95 32,4% ja 98 32,3 %.
Vertailu kertoo, että polttonesteiden valmistajien ja jakelijoiden osuus kuluttajahinnasta on noussut. Tähän on vaikuttanut osaltaan myös kuluttajien sokeus eurohintoihin.
Euroon siirryttäessä hintakilpailu oli tarkoitus käydä asemien välillä kolmannella desimaalilla, markka-aikaan nimittäin 3 pennin hintaero ohjasi autoilijoita tankkaamaan edullisemmalle asemalle. Nyt hintaero voi olla helposti 6-8 senttiä / litra siis 36-48 penniä/litra eikä asiakkaat reagoi.
Toinen huomioitava seikka on se, että nykyään viikon aikana jakeluaseman litrahinta saattaa vaihdella jopa 20 senttiä eli 1,20 FIM. Tämä ei olisi mennyt läpi kuluttajille markka-aikana, että maanantaina hinta olisi ollut 6,90 FIM /litra ja perjantaina 8,10 FIM/litra. Näin isosta hinnanmuutoksesta olisi seurannut ainakin iltapäivälehtiin lööppejä. Nykyinen hinnoittelu perustuu mielivaltaan EI paikalliseen kilpailuun tai raaka-ainehintojen vaihteluihin.
Kolmas asia polttonesteiden hinnannousuun lienee selvästi alentunut kysyntä mm. etätyön takia. Näin sekä valmistaja- että jakeluyhtiöt kompensoivat alentuvia tuottojaan hintoja nostamalla.
Meillä kuluttajilla jää iloisen maksavan asiakkaan rooli.